Dar es Salaamin Suomi-koulu

Just another WordPress.com site

Kuukausikooste

Suomi–koulu pyörähti käyntiin kolme viikkoa sitten ja aikamoista hässäkkää onkin siitä asti ollut. Vaikka Suomi-koulu on opettajalleen vain sivutoimi, on se tuntunut saavan pääpainon ainakin toistaiseksi – kaikkeen suunitteluun ja järkkäilyyn saa kulumaan aivan hervottomasti aikaa. Mutta minkäs teet kun on niin mukavaa! Open tunnelmat ensimmäisen neljän viikon osalta ovat siis erittäin hyvät, ja toistaiseksi myös lapsilta ja vanhemmilta on tullut vain myönteistä palautetta – kiitos siitä! Myös blogin päivitys on kaikessa kiireessä hieman viivästynyt, joten tässäpä kooste ensimmäisen kuukauden sadosta.

Suomi-koulussa on nyt siis kolme ryhmää: pienet, keskikokoiset ja isot. Ryhmien 3-15-vuoden huikea ikäjakauma sekä eritasoiset suomen kielen puhujat eri ryhmien sisällä luovat omat haasteensa opettajan työlle. Tehtävät on näin ollen jaettu koko ryhmälle yhteisiin ja yksilöllisempiä tarpeita mukaileviin pienryhmätehtäviin. Toistaiseksi useamman ryhmän samanaikainen pyörittäminen ja opettajan ryhmästä toiseen poukkoilu on toiminut yllättävän sulavasti.

Suomi-koulun laajemmat teemat ainakin syksyn osalta ovat kierrätys ja ”Suomen vs. Tansania”. Käytännössä tämä tarkoittaa siis kaikenlaisten koululta löytyvien vanhojen materiaalien hyödyntämistä askarteluissa ja muussa työskentelyssä, sekä materiaalien luovaa ja tehokasta käyttöä. Suomi vs. Tansania –teema taas on toteutettu pienten ja keskikokoisten ryhmien osalta Suomi-Tansania –kollaaseina ryhmien tauluilla. Kollaaseihin kootaan aina vertailevasti maille ominaisia asioita, kuten erilaisia eläimiä, kasveja ynnä muuta, ja oppilaiden askartelemat omakuvat löytyvät symbolisesti kahden maan välistä. Tunneittain vaihtelevia aiheita pyritään siis tarkastelemaan sekä Suomen että Tansanian näkökulmasta. Vanhimpien ryhmässä Suomen ja Tansanian välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä on hahmotettu muun muassa ainekirjoituksessa ”Minä, Suomi ja Tansania”.

Pienten ryhmän Suomi-Tansania -kollaasi

Pysyvien laajempien teemojen alla tuntien aiheet vaihtelevat kerroittain. Aiheissa pyritään kuitenkin jatkuvuuteen niin, että edellisellä tunnilla esille tulleita aiheita, lauluja ynnä muita kerrataan ja vahvistetaan myöhemmillä tunneilla, ja uusia ja vanhoja aiheita nivotaan yhteen.

Ensimmäisen tunnin aiheena oli ihan vaan toisiimme tutustuminen ja löyhästi erilaiset elukat Suomessa ja Tansaniassa. Pienet ja keskikokoiset askartelivat omat naamataulut Suomi-Tansania -kollaasiin ja keskikokoisten ryhmä lisäksi eläimiä kartoille. Tunnilla puhuttiin myös säännöistä ja esiteltiin niihin liittyen Onnen Olio, Suru-Sukka ja Mölymörkö. Onnen Olio siis syö onnenpapanoita, joita se saa aina, kun oppilaat ovat tunnilla kiltisti, tekevät hienosti töitä ja niin edelleen. Kun Onnen Olion massu on viimein täynnä papanoita, lapsille on luvassa yllätys!

Onnen Olio

Onnenpapanoita

Jos taas ollaan tottelemattomia tai tehdään muita tuhmuuksia, saattaa Suru-Sukka herätä ja käydä anastamassa papanoita Onnen Olion massusta ja näin yllätyksen todennäköisyys pienenee.

Suru-Sukka

Mölymörkö taas herää liian korkeista desibeleistä ja vaatii opettajaa kilistämään kelloa, minkä jälkeen ollaankin hetki ihan hiljaa, kunnes jatketaan taas sopivalla volyymilla. Jos Mölymörkö herää liian usein, se saattaa myös vuorostaan herättää Suru-Sukan ja tätä rataa. Toistaiseksi vain Onnen Olio on saanut nautiskella onnenpapanoista ja Suru-Sukka ja Mölymörkö ovat nukkuneet sikeähkösti.

Mölymörkö kellon päällä

Vanhempien kanssa askarreltiin ja esiteltiin miellekartat liittyen muun muassa omaan oppimiseen, suomenkielen helppouteen, vaikeuteen ja kivuuteen.

Isojen ryhmän miellekartat

Toisen tunnin aiheena oli avaruus ja puhuttiinkin erilaisista taivaankappaleista. Pienten ryhmä askarteli auringon ja keskikokoiset maalasivat sormiväreillä aurinkokunnan kahdeksan planeettaa sekä leikkelivät tähtiä. Keskikokoisten kanssa vertailtiin myös kuun asentoa Suomessa ja Tansaniassa. Edellisellä kerralla poissaolleet vanhemmat askartelivat miellekartat ja muut pelasivat muun muassa Höpön löpön –peliä ja Aliasta.

Avaruus-kollaasi

Kolmannen kerran aiheena oli muodot, värit, numerot ja aika. Pienten ryhmä tutkaili eri mallisia ja värisiä palikoita ja teki teemaan liittyviä tehtäviä ja palapelejä. Keskikokoisten ryhmässä keskityttiin enemmän ajan ja avaruuden yhteyteen eli pohdittiin planeettojen ynnä muiden liikkeen yhteyttä aikaan open aika-avaruus –simulaattorin havainnollistamana. Tähän liittyen täytettiin aikajana, jossa tuli harjoiteltua myös numeroita, sekä tehtiin muita numeroihin ja muotoihin liittyviä tehtäviä ja pelattiin pelejä.

Vanhempien ryhmä kirjoitti lyhyen aineen aiheesta ”Minä, Suomi ja Tansania”, jossa pohdittiin omaa olemista ja elämistä Tansaniassa, sekä Suomen ja Tansanian eroja ja yhtäläisyyksiä. Lukemista ja puhumista harjoiteltiin vaihtamalla tekstit kavereiden kanssa ja lukemalla muille ääneen. Oppilaat myös aivoriiheilivät Suomi-koulun ryhmille nimiä, jotka tunnin lopussa kerättiin taululle. Hyviä ehdotuksia tuli paljon, mutta raati ei vielä tällä kertaa päässyt yksimielisyyteen.

Tällä viikolla aiheena oli metsä ja pienten ja keskikoisten ryhmien kanssa pohdiskeltiin hieman Suomelle ominaisen havumetsän ja tansanialaisen sademetsän eroja. Lapset kävivät pienellä löytöretkellä kirjastossa etsimässä piilotettuja metsän ja sademetsän kasveja, jotka sitten väritettiin ja koottiin kollaasin kartoille. Keskikokoisten ryhmässä myös nimettiin nämä kasvit, piirrettiin lisää eläimiä maihin ja askarreltiin glitter-galakseja sekä -nimikylttejä avaruuskollaasiin.

Isompien ryhmässä pidettiin nimivaalit ja ryhmien nimet ovat nyt seuraavat (isoista pieniin):

Maasai-Muumit

Tingatinga-Tuutikit

Kanga-Myyt

Ryhmien nimiin sisällytettiin siis onnistuneesti Suomi vs. Tansania -teema ja nimikylttien askarteluosuudessa myös kierrätysteema. Ainakin open mielestä ihan mielettömän hyvät nimet ja ensi viikolla paljastettavien nimikylttien toteutuskin aivan priimaa!

Advertisement
8 Kommentit »

Eläinseurue seikkailee

Yleisön pyynnöstä blogissa julkaistaan kevätjuhlissa kuultu esikoululaisten ideoima ja opettajan sovittama tarina. Tarinan myötä kaikille kiitokset kuluneesta lukuvuodesta ja mukavaa kesää!

Olipa kerran kauan, kauan, kauan aikaa sitten joukko ystävyksiä, jotka tykkäsivät tehdä kaikenlaisia retkiä yhdessä. Seurueeseen kuului orava, jonka nimi oli Emmi, possu, jonka nimi oli Pinkki, haikala, jonka nimi oli Pekka ja piraija, jonka nimi oli Terävähammas.

Emmi-orava oli kaikista pehmein ja se piti pähkinöistä. Pinkki-possu oli kaikista kuraisin ja se ei pelännyt mitään, ei edes karhuja eikä leijonia. Pekka-haikala oli kaikista pelottavin, ja se kävi katsomassa kavereitaan valasta ja kalaa joka päivä. Viimeisimpänä, vaan ei vähäisimpänä, Terävähammas-piraija puolestaan oli kaikista märin, ja se muisti aina ottaa kalavehkeet mukaan reissuille.

Yhdessä kaikki retkeläiset Emmi-orava, Pinkki-possu, Pekka-haikala ja Terävähammas-piraija muodostivat Ryhmästö-nimisen joukon ja heitä ei estänyt mikään! He olivat käyneet yhdessä ainakin metsässä, mustikkaretkellä, Lontoossa ja Suomessa. Seuraavaksi he aikoivat lähteä Intiaan, Bangkokiin ja uudelleen Suomeen, jotta he voisivat nähdä ihan oikeita maatiloja, formula-autoja, ralliautoja ja toisia possuja. Tämän takia ystävykset Emmi-orava, Pinkki-possu, Pekka-haikala ja Terävähammas-piraija pitivät matkustamisesta, koska silloin näki ja oppi aina uusia asioita. Matkoilla Emmi-orava oli oppinut rakastamaan hyppäämistä ja lentämistä pähkinöiden lisäksi. Pinkki-possu oli oppinut olemaan pelkäämättä, koska se oli kysellyt asioita äidiltä ja isältään sekä taistellut paljon.  Pekka-haikala halusi aina nähdä italialaisen formulakuski Francesco Bonellin kavereidensa valaan ja kalan lisäksi. Terävähammas-piraija ei puolestaan aiempien kokemustensa perusteella pitänyt siitä, jos joku ajoi kisoissa päin. Joskus matkalla voi käydä niinkin.

Ystävykset pakkasivat laukkunsa, tarkistivat, että ikkunat olivat kiinni ja ovi lukossa ja sitten he lähtivät matkaan. Ensimmäisenä kulki Emmi-orava, joka oli kaikista pehmein, toisena Pinkki-possu, joka oli kaikista kuraisin, kolmantena Pekka-haikala, joka oli kaikista pelottavin ja neljäntenä Terävähammas-piraija, joka oli kaikista märin.

Perille päästäkseen seurueen oli lennettävä, lennettävä, lennettävä, veneiltävä ja ajattava autolla. Matka oli todella raskas, mutta viimein he pääsivät perille. Heidän etsimiään oikeita maatiloja, formula-autoja, ralliautoja ja toisia possuja ei kuitenkaan näkynyt missään. He koettivat lentää uudestaan ja kysyä intiaaneilta että ”Pliis”, mutta turhaan: oikea maatila, formula-autot, ralliautot ja toiset possu pysyivät kadoksissa.

Ystävykset päättivät palata kotiinsa. Kotimatkalla Pinkki-possu taisteli susien kanssa, etteivät ne veisi hänen pikkusiskoaan. Terävähammas-piraija söi pahoja eläimiä, jotka yrittivät syödä lapsia. Kun he palasivat kotiinsa Pekka-haikala huomasi, että siellä ei ollut vaimoja, isiä eikä lapsia. Emmi-orava kuitenkin huomasi, että kaikki heidän matkalla etsimänsä asiat olivatkin kotona. Emmi-orava, Pinkki-possu, Pekka-haikala ja Terävähammas-piraija näkivät ympärillään oikeita maatiloja, formula-autoja, ralliautoja ja toisia possuja. Voi sitä riemua, iloa ja onnea! Kaikki ystävykset hurrasivat ja tanssivat piirissä. Taas yksi onnistunut matka takana, mutta kotonakin on hyvä!

 

Jätä kommentti »

Kevätjuhlat

Suomi-koulun kevätjuhlat sujuivat tutun kaavan mukaisesti ja paikallaolijat saivat nauttia hienoista esityksistä. Vastaavasti esiintyjät saivat nauttia kirjaimellisesti (hikisestä) paikasta auringossa lavalla. Ohjelma sisälsi esikoululaisten tulkitseman Leipuri Hiivan, yhteislaulua ja -tanssia, kevätrunoja, opettajan puheen ja Elimun terveiset. Lisäksi alakoululaiset laittoivat Tuhkimon uuteen uskoon. Oppilaat saivat todistukset vuoden ahkeroinnistaan ja juhla päättyi Suvivirteen. Tästä on hyvä kirmata kesälaitumille!

Kevätjuhlan lavasteiden tekoa.

 

Jätä kommentti »

Kaverit

Koko kevään viimeisellä leikkikouluryhmän tunnilla juteltiin kavereista ja vaihdettiin vapaalle.  Oli mukavaa huomata, että äidin, isän, veljen, siskon ja muiden kavereiden lisäksi ryhmäläiset nimesivät toisensa ystävikseen mukaan lukien myös poissaolevat ryhmäläiset. Tunnin lopuksi lapset pääsivät kokeilemaan uusia palapelejä ja rakennuspalikoita sekä halutessaan kirjoittamaan liitutaululle.

Opettajan kääntäessä selkänsä on kiva mennä pöydän alle.

Leikit jatkuvat taas ensi syksynä.

Jätä kommentti »

Kevättä rinnassa

Suomi-koulu huipentuu tämän viikon lauantaina koko koulun kevätjuhlaan. Jokaisella ryhmällä on jäljellä enää yhdet oppitunnit ja sitten opetusta on seuraavan kerran vasta syyskuussa. Viime viikolla pienten ryhmä maalasi keväisiä asioita sormiväreillä ja esikouluryhmä samaa teemaa vesiväreillä – tosin tällöin myös robottien lasketaan kuuluvan kevääseen. Alakoululaiset touhusivat puolestaan tulevan kevätjuhlanäytelmän lavastuksen parissa. Ottakaa siis nenäliinat esiin, koska kohta Suvivirsi raikaa ja oppilaat saavat todistuksen lukuvuoden hyvästä työstään.

Leikkikoululaisten näkemyksiä keväästä.

Elimun ja Suomi-koulun oppilaiden kevättervehdys ja kiitokset Suomen Dar es Salaamin suurlähettiläspariskunnalle.

Jätä kommentti »

Vaviskaa muut Pohjoismaat!

Jalkapallopainotteinen liikuntapäivä tuotti terveen punan koululaisten poskille. Harjoittelimme perustaitoja ja jalkapallon sääntöjä lauantaista Nordic Sports Day-tapahtumaa varten. Tunneilla korostettiin kannustusta, joukkuehenkeä ja reilua peliä. Lauantainakaan tärkeintä ei ole voitto, vaan kova ja reilu yrittäminen.

Pelasimme myös tulipalloa eli polttopalloa.

Suomi tekee kohta maalin!

Jätä kommentti »

Liikenteessä

Tänä tiistaina liikuimme leikkikoululaisten kanssa paikasta toiseen. Aiheena olivat erilaiset kulkuvälineet maalla, meressä, raiteilla ja ilmassa. Leikimme liikennevaloleikkiä ja lauloimme pienenpienestä veturista. Seinälle valmistui kaupunkikartta, jossa voi liikkua, kun ”liikennepoliisi huitoo”.

Joka tunnin jälkeen vihkoon saa läsnäolotarran. Valitseminen on tarkkaa puuhaa.

Jätä kommentti »

Ää, ä, ä, ää, yhteen vai erikseen?

Eipä olisi kylmiltään helppoa muistaa äitejä suomeksi täysin kieltä taitamattomana. Jo yhteen ”Hyvää äitienpäivää” -toivotukseen mahtuu aika monta ä:tä sekä yksinään että tuplana. Onneksi onnea voi toivoa, toivottaa ja toteuttaa myös ilman sanoja. Alakoululaisten tunnit täytyivät esikoululaisten tavoin erinäisistä valmisteluista. Kevätjuhlaan on tulossa hieno mininäytelmä, kunhan saamme rivit kokoon ja harjoitukset pystyyn

Askartelua äitienpäiväksi osa III.

.

Jätä kommentti »

Voisin viettää juhlapäivää jälleen huomenna

Äitienpäivään valmistautuminen jatkui tänään Suomi-koulussa. Esikoululaiset sanoivat jaksavansa odottavaa äitienpäivää sunnuntaihin asti. Tämän luvattuaan jouduimme kuitenkin miettimään ja laskemaan, kuinka monta päivää siihen oikeastaan on. Pisin veikkaus oli, että joutuisimme odottamaan marraskuuhun asti. Onneksi kuitenkin selvisi, että marraskuussa juhlitaan isiä isänpäivänä ja äitien vuoro on vähän aikaisemmin. Vanhempia kuitenkin molemmat, joten helposti menee sekaisin. Toivomuslistalle kalenteriin lisättäväksi laitettiin poikien ja tyttärien päivät. Sitä odotellessa aloitimme kevätjuhliin harjoittelun.

Välitunnilla happea haukkaamassa.

Jätä kommentti »

Äideille

Leikkikoululaiset ottivat hyvissä ajoin varaslähdön äitienpäivän valmisteluihin. Aluksi keskustelimme eri ammateista Pelle Puputin innoittamina ja sitten alkoi varsinainen askartelurumba. Koululaiset näpersivät lahjat äideilleen suurella tunteella liimaa ja värejä säästämättä. Hienoja tuli ja hyödyllisiä! Mutta mitä? Pitääkö salaisuus ensi sunnuntaihin asti?

Evästauko isojen pöydässä.

Jätä kommentti »